Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogiarkisto
-
▼
2011
(129)
-
▼
marraskuuta
(7)
- Muistot oli muurattu sen talon sisään.
- Lukitsitko ovet, äiti huusi ja hän muisti kuinka s...
- Joskus hänen täytyi piiloutua muilta ihmisiltä
- Hänellä oli tiiviit suhteet ystäviinsä
- Ehkä hän olikin edellisessä elämässään kissa
- Oli päiviä joilloin hän muisti miltä tuntui vilkui...
- Synkissäkin hetkissä hän näki pieniä valonpilkahdu...
- ► heinäkuuta (10)
- ► toukokuuta (9)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (20)
- ► helmikuuta (16)
- ► tammikuuta (16)
-
▼
marraskuuta
(7)
-
►
2010
(6)
- ► joulukuuta (6)
Oi!
VastaaPoistaOi miten hauska! Valitsetko tämän isoihin kuviin sinne näyttelyysi?
VastaaPoistaToivottavasti valitset. Sinulle on vaikea antaa ehdotuksia, kun kaikki kuvat ovat hyviä omalla tavallaan. Jos tämän kuitenkin sinne saisi. Mitähän tarinoita nuo valaistut ikkunat kätkevät?
Katselija: Niinpä! Aina se sama hypähdys sydänalassa kun näkee valaistuja ikkunoita ja alkaa kuvitella elämät niihin huoneisiin. Verkkoperhonen: Valaistujen ikkunoiden hypnoottisuus saa ajatukset rynnimään!
VastaaPoistaTämä on hieno! Minulla sama hyppäys sydänalassa :)
VastaaPoistaKirjailijatar: Edinburgh! Miten voi olla mahdollista, että olemme kohta joulussa ilman kahvihetkeä. Ja Bossaliinakin loppuu! Nyyhkistä. Olet mielessäni.
VastaaPoista